Tutkijan sähköiset järjestelmät - Käytössäni olevat

Tutkijakollegani Minna Santaoja on avannut tätä aihetta somenäkyvyyden kannalta omassa blogissaan (Tutkijan moniuloitteinen somepresenssi). Olen hänen kanssaan samaa mieltä, että tutkijan on hyvä näkyä somessa. Tästä syystä olen päättänyt nyt kirjoittaa useamman postauksen tästä aiheesta omaan blogiini. Tässä ensimmäisessä esittelen itselleni kaksi keskeistä somekanavaa (ResearchGate ja LinkedIn), joista erityisesti ResearchGaten olen myös todennut hyödylliseksi. Jatkossa tulen kirjoittamaan myös muista, joissa en ole vielä aktiivinen, mutta joissa pitäisi aktivoitua, kuten Google Scholar, Twitter, ORCID,... Samoin ajattelin myös kaivaa esiin ja mainostaa hyviä tutkijoiden tai tutkimuslaitosten blogeja.

ResearchGate (RG)



ResearchGate on tutkijoille tehty "somekanava". Sen tärkein ominaisuus lienee omien julkaisujen jakomahdollisuus. RG:hen voi tallentaa tiedon omista julkaisuistaan ja myös jakaa ne sen kautta. Vastaavasti siellä voi hakea toisten tutkijoiden julkaisuja tai pyytää heiltä kopiota jostain tietystä julkaisusta. Julkaisujen lisäksi RG:ssä voi myös kertoa omista tutkimushankkeistaan ja tietysti linkittää julkaisut tiettyihin projekteihin. 

Itse käytän RG:tä julkaisuistani (vain journal-artikkelit) ja hankkeistani tiedottamiseen. Päivitän siis julkaistut artikkelit sinne. En kuitenkaan lataa artikkeleja suoraan sinne, koska en ole aivan varma, sallivatko lehtien tekijänoikeudet sen. Kuitenkin jos joku tutkija pyytää sen kautta julkaisujani, niin jaan ne ilman muuta. Tämä on ollut mielestäni järjestelmän paras ominaisuus: Toki jonkin verran saan myös sähköposteja, joissa pyydetään julkaisujani, mutta RG:n kautta pyyntöjä tulee paljon enemmän.

Mun profiilini ResearchGatesta löytyy täältä.


LinkedIn (LI)

LinkedIniä puolestaan ei ole kohdistettu yksistään tutkijoille vaan kaikille - lähinnä työelämässä oleville - somekanavaksi työhön liittyen. LI:ssä on siis tarkoituksena kuvata erityisesti sitä, mitä työssäsi teet ja mikä on osaamisesi (koulutus, taidot, luottamustehtävät, jne.). Omien meriittien listaamisen lisäksi LI:ssä voi myös esimerkiksi jakaa linkkejä. Toisaalta LI:n on ResearchGatea selkeämmin myös verkostoitumissovellus: Facebookin tavoin LI:ssä näkee, mitä tuttusi ovat jakaneet ja miten heidän työuransa on edennyt.

LinkedIniä olen käyttänyt jo pitkään. Olen täydentänyt sinne työkokemukseni, koulutukseni, osaamiseni, saavutukseni (julkaisut, hankkeet ja kielitaidon) ja kiinnostuksen kohteeni. Eli periaatteessa hyödynnän tätä lähinnä "julkisena" CV:nä. Sinänsä LI:tä voi käyttää hyödyksi työnhaussa: Minullekin tulee "Tämä työpaikka voisi kiinnostaa sinua" -viestejä säännöllisesti ja olen kuullut, että myös headhunterit hyödyntävät LI:tä. Toisaalta kun en ole aktiivisesti etsimässä uusia töitä, en ole kokenut tätä ominaisuutta hyödylliseksi.

Profiilini LinkedInissä löytyy täältä.

Kommentoi ihmeessä, miten sinä hyödynnät ResearchGatea tai LinkedIniä!